Olen valmis hyväksymään hanhet. Mutta PITÄÄKÖ JUMALAUTA Kanadasta asti tuottaa tänne vartavasten jotain erityishanhia, jotka pitävät Jumalatonta meteliä ja paskovat sikäli tiheään, ettei isänmaa enää juuri alta kajasta! Kuka tähän voisi puuttua? Tulli? Rajavartiolaitos? Vaikka jumalauta Supo, mutta toivon totisesti, että nuoruuteni normaalihanhet ottavat niskalenkin näistä… näistä… nyt vaimo tuli pitää lopettaa!
7 responses to “Kanadanhanhien ohilento”
Nappiin meni tällä kertaa. Tuontilajit ovat tosiaankin vähän huonompi juttu meidän maisemassamme. Fasaaneja istutettiin 60-luvun lopulla, eivätkä ne koskaan ole oikein “tulleet juttuun” meidän talviemme kanssa. (Semminkin kun tuntuvat talvet taas viime aikoina muuttuneen ns. “vanhoiksi kunnon talviksi”). Mutta minkäs teet? Täällä ovat tuontilajit ja pysyvät ja niiden kanssa on pärjättävä. Ruokinta, pesimäpaikkojen kunnostus, biotooppien suojelu – kaikki hyviä keinoja, mutta mutta.. ei oikein hyvältä näytä. Ihmisen ahneus on tähän syynä – ahneus saada uusia riistalintuja haulikkojen ulottuville jnejne, mutta tässä tulee nopeasti pää vetävän käteen ongelmien muodossa.
Samoilla linjoilla ollaan tässä paitsi en tiedä mikä on biotooppi. Toisaalta jos kerrot, ei välttämättä kiinnosta.
FYI: Biotooppi on yhtä kuin elinympäristö. Esim. sinun elinympäristösi voi olla kaupunki tai maaseutu. Veikkaan kaupunkia:):):)
Kaupungissa kyykitään, joskin maalla olisi varmasti vähemmän erityisiä tyyppejä. Paitsi nekään ihan tervettä porukkaa kaikki ole, jotkut pitävät erikoisia kampauksia jne.
Jaajaa. Tutkailepas kaupunkien puistoja, joutomaita jnejne. Varsinkin muuttoaikoina sieltä löytää yllättäviä lajeja. Helsingin yllä räsymattomaisena liitävä merikotka ei ole yhtään tavaton näky – mutta yhtä kaikki sykähdyttävä. Samoin kuin yhä vähälukuisemmaksi käyvä lystikkään sarvipäinen, ja itsestään melua pitämätön tunturikiuru talventörröttäjissä ruokailemassa. Talvinen kaupunki on hiljainen, mutta aina antoisa retkikohde.
Missä HELVETIN talventörröttäjissä?
Talventörröttäjät (hassu nimi, eikö totta!) ovat korkeita ruohokasveja, jotka eivät peity hankeen vaan jäävät nimensä mukaisesti “törröttämään” hangen yläpuolelle talveksi ja siten tarjoavat ravintoa talvehtimaan jääneille siemensyöjälinnuille. Esimerkiksi keltasirkuille ja urpiaisille ne ovat suorastaan välttämätön “ravintoaarreaitta”. Harvinaisemmat satunnaistalvehtijat puolestaan löytävät niistä pelastuksen kaukana siintävään kevääseen. Talventörröttäjässä hiljaa ruokaileva, helmikuista iltataivasta vasten piirtyvä hemppo on sykähdyttävä elämys!